Suomalaisten lainakäyttäytyminen on jälleen puhuttanut rahoitusalan asiantuntijoita. Uusin Better Compared FI -raportti osoittaa, että elokuussa 2025 lainamäärät kasvoivat merkittävästi lähes kaikissa ikäryhmissä – mutta erityisesti 40–49-vuotiaiden kohdalla nähtiin kehitys, joka muistuttaa vuoden 2008 finanssikriisiä edeltäviä aikoja.
Vaikka inflaatio on tasaantunut ja korot laskeneet maltillisesti, kuluttajien velkaantumistahti ei ole hidastunut. Keskimääräinen lainasumma per asiakas nousi useissa maakunnissa yli 11 000 euron.
Jo raportin alkuperäinen tarkoitus oli seurata alueellisia eroja, mutta tulokset paljastavat paljon enemmän – suomalaisten suhtautuminen lainoihin on muuttumassa, ja ikäryhmien välillä on entistä suurempia eroja. Lue lisää vertailuista ja neuvoista osoitteessa Better Compared.
Ikäryhmät: 40–49-vuotiaat lainaavat eniten
Raportin mukaan 40–49-vuotiaat suomalaiset nostivat elokuussa 2025 keskimäärin 13 721 euroa lainaa. Tämä on selvästi enemmän kuin muissa ikäryhmissä. Toiseksi eniten lainasivat 50–59-vuotiaat, keskiarvolla 13 277 euroa, kun taas nuorimmat, 18–29-vuotiaat, jäivät keskimäärin 5 716 euroon.
Lainamäärien ero eri ikäluokkien välillä on kasvanut lähes 30 prosenttia vuodessa. Tämä viittaa siihen, että keski-ikäiset suomalaiset ovat valmiita ottamaan taloudellisia riskejä, ehkä osittain siksi, että heidän tulotasonsa ja omaisuutensa antavat siihen mahdollisuuden.
Työtilanne ja ammattiasema vaikuttavat voimakkaasti
Toinen merkittävä havainto raportissa liittyy työllisyystilanteeseen. Yrittäjät erottuvat selkeästi muista – heidän keskimääräinen lainasummansa on peräti 16 561 euroa. Tämä on lähes 4 000 euroa enemmän kuin vakituisessa työsuhteessa olevilla, joiden keskiarvo oli 12 674 euroa.
Määräaikaisessa työsuhteessa olevat ottivat keskimäärin 8 962 euroa lainaa, kun taas eläkeläisten keskiarvo jäi 8 117 euroon. Raportin laatijoiden mukaan tämä kertoo sekä riskinotosta että luottamuksen palautumisesta talouteen.
Sukupuolten väliset erot: naiset kirivät miehiä kiinni
Vaikka miesten keskimääräinen lainasumma (10 462 €) on edelleen hieman korkeampi kuin naisten (11 000 €), ero on kaventunut selvästi viime vuosina. Naiset ottavat nyt useammin lainaa kulutukseen ja remontteihin, kun taas miehet keskittyvät sijoituksiin ja yritystoimintaan. Raportin mukaan naiset ovat myös tarkempia takaisinmaksuaikojen suhteen ja hakevat useammin lainojen yhdistämistä paremman korkotason saavuttamiseksi.
Lainan käyttötarkoitus: yhdistely ja liiketoiminta kärjessä
Yhdistelylainat muodostivat raportin mukaan suurimman osan kaikista hakemuksista ja keskimääräinen summa nousi 24 683 euroon. Tämä on merkittävä kasvu verrattuna viime vuoden elokuuhun, jolloin vastaava luku oli noin 20 000 euroa. Liiketoimintalainojen määrä kasvoi myös merkittävästi, keskimäärin 16 724 euroon per asiakas.
Seuraavina tulivat investointilainat ja remonttilainat, jotka pysyivät 8 000–9 000 euron tasolla. Matkustus- ja terveyslainat jäivät alle 3 500 euron keskiarvon, mikä kertoo suomalaisten painottavan käytännön ja pitkäaikaisia hankintoja lyhytaikaisten kulutusten sijaan.
Tulotaso ja lainamäärä kulkevat käsi kädessä
Yksi raportin kiinnostavimmista osioista oli lainamäärien ja kuukausitulojen välinen vertailu. Eniten lainasivat yli 6 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat henkilöt, joiden keskimääräinen lainasumma oli 24 663 euroa. Tuloluokassa 5 000–6 000 euroa lainasummat olivat 16 059 euroa ja keskituloisilla 3 000–4 000 euroa ansaitsevilla keskiarvo jäi noin 12 385 euroon. Alhaisimmassa tuloluokassa, alle 1 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla, keskiarvo oli vain 3 737 euroa.
Raportti viittaa siihen, että korkeatuloiset hyödyntävät lainoja strategisesti – sijoituksiin, yritystoimintaan ja varallisuuden kasvattamiseen – kun taas matalatuloiset lainaavat pääosin kulutuksen tasaamiseen.
Asunnonomistus ja lainarakenne
Kiinteistönomistajilla lainamäärät ovat huomattavasti korkeammat: keskimäärin 15 107 euroa verrattuna 8 859 euroon niillä, joilla ei ole omaa asuntoa. Tämä kertoo paitsi pankkien luottamuksesta, myös kiinteistön tarjoamasta vakuusarvosta.
Raportti myös korostaa, että asunnonomistajat hakevat lainaa useammin remontteihin ja sijoituksiin, kun taas vuokralaiset käyttävät lainoja kulutukseen ja yhdistelyyn.
Viikonpäivä vaikuttaa hakemusten määrään
Yllättävä havainto raportissa on, että lainahakemuksia tehdään eniten keskiviikkoisin ja torstaisin, jolloin keskimääräinen lainasumma on 11 785 euroa. Lauantaisin ja sunnuntaisin summat laskevat, mahdollisesti siksi, että hakemuksia käsitellään vähemmän viikonloppuisin.
Asiantuntijakommentti: “Riskinsietokyky on palannut”
Better Comparedin perustaja Andreas Linde kommentoi raportin tuloksia seuraavasti:
“On selvää, että suomalaiset ovat alkaneet suhtautua velkaan eri tavalla kuin vielä pari vuotta sitten. Koronajan jälkeen kuluttajat ovat tottuneet hyödyntämään lainaa joustavasti ja suunnitelmallisesti.
Samalla näemme selkeän merkin siitä, että riskinsietokyky on palannut – etenkin keski-ikäiset ja yrittäjät ovat jälleen aktiivisia lainamarkkinoilla.”
Linde kuitenkin huomauttaa, että vastuullinen lainaaminen on edelleen avainasemassa: “Vaikka velka on väline taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa, on tärkeää pitää huolta takaisinmaksukyvystä ja vertailla lainavaihtoehtoja huolellisesti.”
Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudelle?
Elokuun 2025 raportti antaa vahvoja viitteitä siitä, että Suomen kuluttajaluottomarkkina on siirtymässä uuteen vaiheeseen. Kasvava lainanotto ei välttämättä tarkoita holtitonta velkaantumista, vaan se voi kuvastaa parempaa luottamusta talouteen ja henkilökohtaiseen maksukykyyn.
Toisaalta raportti varoittaa, että jos lainan kasvu jatkuu nykyisellä tahdilla, se voi lisätä kotitalouksien haavoittuvuutta talouden vaihteluissa. Finanssialan asiantuntijat painottavat, että korkojen mahdollinen nousu voisi nopeasti muuttaa kuluttajien lainadynamiikkaa.
Yhteenveto: lainamarkkinat vilkastuvat – mutta vastuu kasvaa
Kokonaisuudessaan elokuun 2025 raportti antaa ristiriitaisen kuvan suomalaisesta lainamarkkinasta. Toisaalta kasvu kertoo taloudellisesta luottamuksesta, toisaalta se muistuttaa vuoden 2008 edeltävästä lainabuumista.
Ikäryhmien, alueiden ja tulotasojen erot ovat merkittäviä, ja kuluttajien on entistä tärkeämpää vertailla vaihtoehtoja ennen päätöksentekoa. Better Compared FI jatkaa työtään läpinäkyvän ja vastuullisen lainavertailun puolesta – auttaen suomalaisia tekemään parempia päätöksiä omassa taloudessaan.
