Kesäkuun kattava analyysi lainanhakijoista Suomessa paljastaa selkeän yhteyden kuukausitulojen ja lainojen hakemisen välillä. Tulotasot vaikuttavat suoraan lainojen osuuksiin, mutta tulokset eivät ole täysin odotetunlaisia. Vertailun tueksi kannattaa käyttää lainavertailua, joka auttaa löytämään sopivimmat vaihtoehdot.
Tulotasojen vaikutus lainojen hakemiseen
Kesäkuun 2024–2025 tilastojen mukaan suurin osa lainanhakijoista sijoittui keskituloisiin ryhmiin. Tuloluokassa 2 500–3 000 € oli 18,39 % hakijoista, heti perässä tuli 3 000–3 500 € (17,07 %). Alhaisemmilla tuloilla (1 500–2 000 €) hakijoita oli 11,72 %, ja kaikkein pienituloisimpien (<1 000 €) osuus oli vain 4,82 %. Korkean tulotason ryhmät, kuten yli 6 000 € kuukaudessa, muodostivat ainoastaan 2,96 % koko otoksesta.
Tämä viittaa siihen, että keskiluokka on aktiivisin lainamarkkinoilla, kun taas matala- ja korkeatuloinen väestö jää marginaaliin. Matalat tulot voivat viitata lainakelpoisuuden rajoitteisiin, kun taas hyvätuloiset voivat selvitä ilman lainaa.
Ammattiryhmien vaikutus lainakysyntään
Vakituisessa työsuhteessa olevat muodostivat suurimman ryhmän (64,07 %), mikä korreloi keskiluokan tulojen kanssa. Eläkeläisten osuus oli 13,31 %, yrittäjien 7,25 % ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien 4,36 %. Opiskelijat ja osa-aikatyöläiset muodostivat pienen osuuden, mikä osoittaa epävarmojen tulojen vaikutuksen lainahakemusten määrään.
Tulotaso heijastuu siis myös työsuhteen vakautena — vakituiset työsuhteet tuottavat useimmin hyväksyttäviä lainahakemuksia, kun taas satunnais- ja epävarmat tulonlähteet rajoittavat mahdollisuuksia.
Alueelliset erot lainahakemuksissa
Uusimaa erottui selkeästi muista alueista, 30,98 %:n osuudella kaikista hakijoista. Seuraavaksi tulivat Pirkanmaa (9,62 %) ja Varsinais-Suomi (9,22 %). Näillä alueilla on myös korkeat keskitulot, mikä voi selittää lainahakemusten määrän.
Toisaalta Kainuu (1,42 %), Keski-Pohjanmaa (1,09 %) ja Ahvenanmaa (0,22 %) olivat alhaisimmassa päässä. Alueelliset erot tulotasoissa ja työmarkkinatilanteessa heijastuvat suoraan myös lainamarkkinoihin.
Ikä ja tulot: kuka hakee lainaa?
Ikäryhmä 30–39 vuotta oli aktiivisin (25,10 %), jota seurasi 18–29-vuotiaat (23,39 %) ja 40–49-vuotiaat (22,07 %). Yli 60-vuotiaiden osuus jäi alle 10 %. Tämä kertoo, että uransa keskivaiheilla tai sen alkuvaiheessa olevat ovat aktiivisimpia — jolloin tulot ovat vakiintumassa, mutta kulut kasvavat.
Koska tulot ovat tässä elämänvaiheessa noususuunnassa mutta säästöjä ei vielä ole merkittävästi kertynyt, tarve lainalle on korkeimmillaan.
Lainan käyttötarkoitus ja tulotaso
Suurin osa lainoista haettiin yhdistelylainoina (27,08 %), joita usein tarvitaan hallitsemaan aiempia velkoja. Seuraavaksi eniten haettiin arjen kulutuksiin (21,97 %) ja ”muuhun” (14,20 %). Lainat esimerkiksi ajoneuvoihin (11,65 %) ja terveyteen (7,26 %) olivat myös yleisiä.
Nämä käyttötarkoitukset viittaavat siihen, että keskiluokka ei hae lainaa ylellisyystarkoituksiin, vaan käytännön tarpeisiin. Tulotasojen ja käyttötarkoitusten välillä on näin selvä yhteys.
Johtopäätös
Kesäkuun tiedot osoittavat, että tulotaso on merkittävä tekijä lainojen hakemisessa. Keskiluokka (2 500 € – 3 500 € kuukaudessa) hallitsee lainamarkkinoita niin hakemusten määrässä kuin hyväksyttävissä profiileissa. Heidän edustuksensa kattaa lähes 36 % kaikista hakijoista. Alhaisilla ja korkeilla tulotasoilla hakemuksia tehdään vähemmän, todennäköisesti joko taloudellisen kantokyvyn tai tarpeettomuuden vuoksi.
Samaan aikaan työsuhteen pysyvyys korreloi korkeampien hakemusosuuksien kanssa. Vakituisessa työsuhteessa olevat muodostavat 64,07 % koko aineistosta. Ikäjakauma tukee tätä: aktiivisimmat hakijat ovat 30–49-vuotiaita. Näillä ryhmillä on tyypillisesti kasvava tulotaso ja vakiintuvat kulutus- ja perhemenot.
”Tulokset paljastavat, että lainamarkkinoiden todellinen veturi on keskiluokka – heillä on tarve, mahdollisuus ja halu järjestellä talouttaan älykkäästi. Se on erinomainen lähtökohta koko markkinan kehitykselle,” kommentoi Andreas Linde, Better Compared FI:n toimitusjohtaja ja rahoitusasiantuntija.
Alueellisesti Uusimaa johtaa hakemusten määrässä, mikä korreloi alueen korkean elinkustannustason ja keskitulojen kanssa. Lainojen käyttötarkoituksista nousee esiin arjen hallinta ja aiempien velkojen yhdistäminen — ei niinkään investoinnit tai kulutus. Tulotaso vaikuttaa siis paitsi hakemisen todennäköisyyteen myös siihen, mihin lainaa käytetään.
