Suomalaisilla lainamarkkinoilla lainan määrään vaikuttaa moni tekijä, mutta työllisyystilanne on yksi keskeisimmistä. Marraskuun 2024 (01.11.–30.11.) kattava analyysi osoittaa, kuinka erilaiset taustatekijät, kuten työllisyys, asuinpaikka, sukupuoli ja ikä, määrittävät lainanantajien päätöksiä ja vaikuttavat asiakkaiden mahdollisuuksiin saada suurempia lainoja. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan katsauksen siihen, miten nämä tekijät näkyvät käytännössä ja millaisia lainamarkkinoiden trendejä on havaittavissa.
Työllisyystilanne ja sen merkitys lainasummissa
Raportin mukaan työllisyystilanne on merkittävin tekijä, joka vaikuttaa lainasumman suuruuteen.
Yrittäjät saavat lainoja selvästi enemmän kuin muut ryhmät, mikä heijastaa luottamusta vakaaseen tulonlähteeseen ja korkeampaan taloudelliseen kapasiteettiin.
Vakituisessa työsuhteessa olevat puolestaan asettuvat toiseksi suurimpaan lainaryhmään, mikä korostaa, että vakaat työolot lisäävät lainanantajien luottamusta.
Määräaikaisessa työsuhteessa olevat ja osa-aikatyöntekijät ovat kaukana näistä huippuryhmistä, mikä korostaa heidän kohtaamiaan esteitä lainansaannissa.
Lainanantajien silmissä tulotasojen vakaus ja säännöllisyys ovat ensisijaisia, mikä selittää suurimmat erot ryhmien välillä.

Alueelliset erot lainamarkkinoilla
Lainojen myöntäminen vaihtelee huomattavasti eri puolilla Suomea.
Ahvenanmaalla lainasummat ovat keskimääräisesti korkeimmat, kun taas Pohjois-Savossa summat ovat selvästi matalammat.
Tämä ero viittaa taloudellisten olosuhteiden ja varallisuuden keskittymiseen tietyille alueille.
Uusimaa sijoittuu korkealle lainasummissa, mikä kuvastaa pääkaupunkiseudun vauraampaa väestörakennetta ja suurempia elinkustannuksia.
Vähemmän kehittyneillä alueilla, kuten Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, matalammat lainasummat voivat heijastaa pienempiä keskimääräisiä tuloja ja alueen taloudellisia haasteita.
Näillä alueilla lainanantajien arviot hakijoiden maksukyvystä ovat selkeästi varovaisempia.

Ikä vaikuttaa lainan määrään
Ikäryhmien välinen ero lainasummissa on merkittävä, ja suurimmat lainat kohdistuvat keski-ikäisille hakijoille. Tämä ryhmä, erityisesti 40–49-vuotiaat, edustaa taloudellisesti vakainta vaihetta elämässä, jossa työura on edennyt pitkälle ja tulojen ennustettavuus on hyvä. Nuorempien ja iäkkäiden hakijoiden pienemmät lainasummat kertovat lainanantajien varovaisuudesta ryhmissä, joissa tulot ovat epävakaampia tai kulutuskapasiteetti rajatumpaa. Alle 30-vuotiaat kärsivät kokemuksen puutteesta ja epävakaista tuloista, mikä heikentää heidän mahdollisuuksiaan lainojen saantiin. Samaan aikaan yli 70-vuotiaat kohtaavat haasteita iän mukanaan tuoman pienemmän maksukyvyn vuoksi, vaikka monilla heistä on velaton omaisuus.

Sukupuolten välinen ero lainamarkkinoilla
Vaikka sukupuolten välillä ei näy yhtä suurta eroa kuin muissa tekijöissä, miesten saamat lainasummat ovat keskimäärin suurempia kuin naisten. Tämä ero saattaa liittyä osittain miesten keskimääräisesti korkeampiin tuloihin tai lainanantajien asenteisiin riskejä kohtaan. Naiset kuitenkin lähestyvät nopeasti miesten tasoa, mikä viittaa paraneviin taloudellisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoisempaan arviointiin. Lainanantajien käyttämät kriteerit ovat kehittymässä, ja sukupuolten välinen ero on pienentynyt erityisesti kaupungeissa ja nuoremmissa ikäryhmissä. Tämä viittaa siihen, että taloudellinen osallistavuus on lisääntymässä ja sukupuolesta riippumattomat arviointimallit yleistyvät.

Johtopäätös
Lainasummien suuruuteen vaikuttavat tekijät ovat moninaisia, mutta työllisyystilanne, alueelliset erot, ikä, sukupuoli ja kiinteistön omistaminen nousevat keskeisiksi. Yrittäjien ja vakituisessa työsuhteessa olevien vahvat tulokset lainamarkkinoilla korostavat vakauden merkitystä, kun taas opiskelijat ja osa-aikatyöntekijät joutuvat usein tyytymään pienempiin lainasummiin. Alueelliset ja ikäryhmittäiset vaihtelut osoittavat myös, kuinka monimutkainen ja paikallinen lainanantajien päätöksentekoprosessi voi olla.
Taloudellisen vakauden ja varmuuden merkitys on lainamarkkinoilla ratkaiseva. Kun näitä tekijöitä arvioidaan, syntyy mahdollisuuksia, jotka hyödyttävät sekä lainanantajia että lainanhakijoita.
Andreas Linde, Better Comparedin toimitusjohtaja.
Analyysi korostaa tarvetta kehittää lainamarkkinoita siten, että ne huomioivat entistä paremmin erilaiset ryhmät ja heidän tarpeensa. Näin voidaan luoda oikeudenmukaisemmat lainaehtojen mallit, jotka edistävät taloudellista osallistavuutta ja vähentävät eroja eri ryhmien välillä.
